Ajatusvinouma, joka jokaisen olisi hyvä tunnistaa

Olet ajamassa ja joku kiilaa eteesi, jolloin ajattelet: "Siinä taas yksi kuski, joka ei yhtään välitä muista." Kun itse vaihdat kaistaa vähän turhan nopeasti, syy on selvä: ajat uudessa ympäristössä ja huomasit liittymän liian myöhään.

Työkaveri ei vastaa viestiisi, jolloin ajattelet: "Hän on välinpitämätön ja ärsyttävä kollega, joka ei koskaan saa asioita hoidettua ajoissa." Kun itse et vastaa toisen viestiin ajallaan, tiedät olleesi koko päivän palavereissa ja "sammuttamassa tulipaloja", ja palaat asiaan heti kun ehdit.

Deittisi myöhästyy tapaamisesta, jolloin ajattelet: "Hän on itsekeskeinen ja välinpitämätön tyyppi, jota et aio sietää ja päästää elämääsi, koska ansaitset paljon parempaa." Kun itse myöhästyt, se johtui siitä, että et vain voinut lähteä pitkälle venyneestä asiakastapaamisesta kesken pois, jumituit ruuhkaan tai et löytänyt parkkipaikkaa.

Tässä näkyy yksi sosiaalipsykologian tunnetuista ilmiöistä: fundamentaalinen attribuutiovirhe. Hankalan nimen takana on hyvin arkinen asia. Kun arvioimme muiden käytöstä, selitämme sitä helposti heidän luonteellaan, ominaisuuksillaan, arvoillaan ja tavallaan käyttäytyä: hän on itsekäs, huolimaton, laiska, epäkohtelias tai välinpitämätön. Samalla jätämme huomiotta, kuinka paljon tilanteella ja olosuhteilla on voinut olla vaikutusta hänen toimintaansa.

Omalla kohdallamme näemme ja tunnistamme käyttäytymiseemme ja toimintaamme vaikuttaneet asiat, kuten tilanteen ja ympäristön, joilla ei mielestämme ole mitään tekemistä sen kanssa, millaisia olemme ihmisenä. Muiden kohdalla meillä ei ole kaikkea tätä tietoa, joten näemme käytöksen ja teemme siitä päätelmän – ja mahdollisesti väärän sellaisen.

Siksi myöhästyminen muuttuu helposti välinpitämättömyydeksi, hiljaisuus loukkaantumiseksi, lyhyt vastaus töykeydeksi ja tervehtimättä jättäminen ylimielisyydeksi.

Totta kai käytös saattaa myös ihan aidosti kertoa jonkun henkilön arvoista ja asenteesta jne. – varsinkin jos hän toimii samalla tavalla kerta toisensa jälkeen eri tilanteissa. Todennäköistä on kuitenkin se, että me tyypillisesti vedämme yksittäisestä tilanteesta paljon pidemmälle meneviä johtopäätöksiä kuin siihen olisi aihetta.

Mitä vaikutuksia sillä voi olla ihmissuhteisiimme?

Tulkintamme alkaa helposti ohjata myös omaa käytöstämme

On hyvä tunnistaa kuinka alkuperäinen tulkintamme vaikuttaa asioiden etenemiseen. Jos ajattelen työkaverin jättävän viestini tahallaan huomiotta, seuraava viestini hänelle voi olla jo hieman tylympi. Jos tulkitsen kumppanin hiljaisuuden merkiksi siitä, että hän on vihainen minulle, saatan itse vetäytyä tai ärsyyntyä. Jos päätän yhden myöhästymisen perusteella, että deittini on itsekeskeinen, saatan suhtautua häneen loppuillan sen mukaisesti.

Toinen puolestaan reagoi meidän muuttuneeseen käytökseemme, ja kohta meillä voi olla käsissämme todellinen konflikti, vaikka emme koskaan tarkistaneet, pitikö ensimmäinen tulkintamme edes paikkansa.

Fundamentaalisen attribuutiovirheen tuntemisessa olennaista on huomata, kuinka nopeasti siirrymme havainnosta tulkintaan ja tulkinnasta päätelmään siitä, millainen toinen on.

Seuraavan kerran, kun huomaat ajattelevasi toisesta, että hän on itsekäs, välinpitämätön, hankala, laiska tai epäkohtelias, pysähdy hetkeksi siihen, mitä oikeastaan tiedät: mitä hän teki – ja mitä sinä päättelit siitä?